Tällä kaudella Bandyliiga viedään läpi jonkin verran uusitulla järjestelmällä. Mukana on edelleen 11 joukkuetta, jotka ensin pelaavat yksinkertaisen sarjan. Tämän jälkeen kuusi parasta jatkaa Valioliigassa muiden muodostaessa Bandyliigan jatkosarjan. Pudotuspeleihin pääsee kahdeksan joukkuetta ja Suomen mestari on selvillä viimeistään 15. maaliskuuta. Seuraavassa esitellään liigan 10 muuta joukkuetta siinä järjestyksessä kun ne IFK:ta vastaan alkusarjassa asettuvat.

Warkauden Pallo -35 (WP-35)

Vuoristorataa Varkauden malliin: toissakaudella sarjan hännänhuippu, viime keväänä SM-pronssia. Kesällä joukkue hajosi käsiin ja pahimmillaan näytti siltä ettei perinteinen menestysseura tänä vuonna lainkaan osallistu Bandyliigaan. Onneksi näin huonosti ei sentään käynyt, mutta raskas kausi on varkautelaisilla edessään. Itärajan takaa joukkuetta on saapunut vahvistamaan nuorisopitoinen venäläistroikka. Tärkeä asia WP-35:lle oli myös maalikuningas Harri "Mena" Kauhasen päätös jatkaa uraansa liigatasolla.

Jyväskylän Seudun Palloseura (JPS)

Keski-Suomen jääpalloylpeyden kausi on viime vuosina päättynyt runkosarjaan. Näkymät eivät ole kovinkaan lupaavat nytkään, sillä joukkueen johtohahmo Markus Hiukka siirtyi Ruotsiin ja paras pistemies Jouko Turpeenniemi vaihtoi Akilleksen väreihin. Merkittävin vahvistus on ToPV:sta saapunut hyökkääjä Jussi Hyry, joka on kahtena viime kautena rikkonut 20 maalin rajan. "Hyrrän" onnistumisia JPS tarvitseekin mikäli aikomus on pudotuspelipaikasta kamppailla.

Oulun Palloseura (OPS)

Sinipaitainen oululaisseura on yltänyt pudotuspeleihin kahtena viime keväänä. Joukkue jatkaa melko lailla entisillä linjoilla, joskin menopuolelle on kirjattava Kimmo Keräsen ja Hannu Simoskan siirtyminen naapuriseura OLS:n riveihin. Toiseen suuntaan matkannut Pekka Paasovaara on kuitenkin hyvä vahvistus sinipaitojen keskikentälle. Pudotuspeleihin OPS on tyrkyllä tälläkin kaudella; eri asia on riittävätkö eväät Valioliigaan. Mikäli Aku Pylvänäisen maalijyvä edelleen on kohdallaan, saattaa OPS hyvinkin nousta kuuden parhaan joukkoon.

Tornion Palloveikot (ToPV)

Bandyliigan pohjoisimmalla paikkakunnalla on ilmeisesti arvioitu, ettei kymmenen vuoden mittaiselle finaaliputkelle enää jatkoa tarvita. Viime kauden hopeajoukkueen pelaajat ovat siirtyneet rajan taakse HaparandaTornio Bandyn riveihin pelaamaan Allsvenskania. Samaan aikaan ToPV jatkaa kuitenkin myös kotoisessa Bandyliigassa junioripitoisella ryhmällä Mauri Kåhlmanin johdolla. Tarkempaa tietoa torniolaisten kokoonpanosta ei ole tihkunut joten joukkueen iskukykyä on vaikea arvioida. Selvää kuitenkin on, ettei juniorijoukkueella Bandyliigassa pitkälle pötkitä.

Narukerä, Pori

Punapaitainen porilaisryhmä pysyy vuodesta toiseen kärjen tuntumassa. Narukerä on selviytynyt välieriin neljänä kautena peräkkäin ja jatkoa saattaa hyvinkin olla luvassa. Tomi Leivon luotsaama joukkue ei nimittäin ole kokenut mitään dramaattisia muutoksia. Vanhat konnat Janne Väkiparran ja Heikki Hyvösen johdolla tekevät siis edelleen vastustajien elämän hankalaksi. Myös katsomokulttuuri nostaa Porissa päätään.

Veiterä, Lappeenranta

Pohjanoteerauksen jälkeen suunta on Lappeenrannassa jälleen ylöspäin. Veiterä on vahvistanut rivejään tuntuvasti ja ainakaan pelaajapulaan ei joukkueen tällä kaudella luulisi kaatuvan, niin suuri on sopimuspelaajien määrä. Valmennusvastuun ovat ottaneet hartioilleen Lauri Segerman sekä Sergei Maksimenko. Viime talven kaltaisia selkäsaunoja Veiterän tuskin enää tarvitsee pelätä. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka korkealle uudistunut mutta hiukan tasapaksu lappeenrantalaisryhmä lopulta nousee.

Akilles, Porvoo

Yksi tämän kauden mielenkiintoisimmista joukkueista on Akilles. Perinteikäs porvoolaisjoukkue on nimittäin haalinut riveihinsä lukuisia kovan luokan paluumuuttajia. Elitserienin Falu BS:ssa kaksi viime kautta pelanneen maajoukkuehyökkääjä Rasmus Lindqvistin vanavedessä vihreäpaitoihin siirtyi puolenkymmentä kokenutta liigajyrää, ja joukkueen pelaajavalmentajana toimii tällä kaudella Jari Hyttinen. Pitkään on Porvoonjoen rannoilla menestystä odotettu, sillä Akilles on ollut mitaleilla viimeksi vuonna 1987. Tällä kaudella porvoolaisjoukkue on sarjan musta hevonen.

Kampparit, Mikkeli

Mustapaidat eivät anna tekojään puutteen masentaa itseään. Vaikka joukkueen kotiottelut pelataan olosuhteiden johdosta yleensä aivan jossain muualla kuin Mikkelissä, on Kampparit säilyttänyt asemansa sarjan keskiryhmässä. Suurin ilouutinen joukkueelle oli nelinkertaisen Ruotsin mestarin Kimmo Huotelinin paluu kotiin. Kokenut maajoukkueratsu toimii samalla myös Kamppareiden toiminnanjohtajana. Toinen ilouutinen olisi kunnon talvi, jota odotetaan Mikkelissä varmasti hartaammin kuin millään muulla liigapaikkakunnalla.

Oulun Luistinseura (OLS)

Viime keväänä OLS palasi valtaistuimelle viiden vuoden tauon jälkeen. Seuraavaa mestaruutta ei ole aikomus jäädä odottamaan yhtä pitkäksi aikaa, sillä muutenkin nimekästä ryhmää on vahvistettu entisestään. Itsestäänselvyytenä mainittakoon, että keltapaitaista orkesteria johtaa joka tapauksessa edelleen ikinuori Samuli Niskanen. Joukkueesta löytyy laatua ja kokemusta jokaiselle osa-alueelle, joten OLS on tällä kaudella ehdottomasti mestarisuosikki numero 1.

Botnia, Helsinki

Pudotuspeleihin viime kaudella venynyt Botnia on kärsinyt siirtomarkkinoilla kovia. Joukkueen johtohahmoista Jari Hyttinen ja Joakim Nordström palasivat Porvooseen kun taas Rolf Larsson siirtyi länsinaapuriin. Sinipaitojen pelaajamateriaali ei päätä huimaa ja valmentaja Samuli Heiskala onkin arvioinut joukkueen iskukykyä varsin maltillisin äänenpainoin. Botnian turvana on kokenut maalivahtikaksikko Simo Aulavuo - Esa Niiranen, joka tuskin joutuu työn puutteesta tulevana talvena kärsimään.

Veikkaus alkusarjan loppujärjestykseksi:

Sijat 1-6: OLS, HIFK, Narukerä, Akilles, Kampparit, OPS

Sijat 7-11: Veiterä, ToPV, JPS, WP-35, Botnia

- H.T.