Sunnuntai, maaliskuun toinen päivä Helsingin Kalliossa oli yksi harvoista kerroista tänä "talvena", jolloin Stadissa on ollut lunta maassa. Paradoksaalista kyllä, juuri tänä talvisena päivänä alkaa HIFK:n jääpallojoukkueen kesäloma. Odotettua aikaisemmin alkava ja odotettua pidemmäksi venyvä loma. Noin kello 15 kuuluu ottelun loppuvihellys ja valkopaitainen vierasjoukkue Narukerä juhlii välieräpaikkaansa. Pettyneet punapaidat taas ovat hajallaan ympäri kenttää tuskin uskoen tapahtunutta todeksi. Otteluparin selvä ennakkosuosikki onkin lyöty ulos mitalitaistosta.

Johtoasemat menetettiin

Numeroiden valossa alku näytti vielä hyvältä. Perjantai-iltana joukkueet kohtasivat ensimmäisen kerran Narukerän kotikentällä Porissa. Ensimmäinen puoliaika sujui IFK:n suunnitelmien mukaan ja taukojohto vieraille kirjattiin numeroin 2-4. Siihen ilonaiheet valitettavasti loppuivatkin. IFK ei tällä kaudella juurikaan ole johtoasemasta pelejä hävinnyt, mutta Porissa saatiin pahaenteisellä tavalla esimakua siitä mitä tuleman piti. Narukerä käänsi ottelun hyväkseen maalein 5-4. Voittomaalin iski viimeisellä minuutilla Petri Perkaus, viimeistellen samalla kypärätemppunsa.

Näin siirtyi Narukerä ottelusarjassa johtoon pistein 2-0 ja IFK olikin yhtäkkiä selkä seinää vasten. Sunnuntaina stadilaiset olivat pakkovoiton edessä sanan kaksinkertaisessa merkityksessä: ottelu oli voitettava sekä varsinaisella peliajalla että uudestaan jatkoajalla, mikäli IFK aikoi välieriin selviytyä. Ja tälläkin kertaa alku näytti hyvältä. Janne Hauska ja Antti Laine veivät punapaidat 2-0 johtoon kun pelikellossa oli täynnä 20 minuuttia. Tuskinpa monikaan Bragun täpötäydessä katsomossa "Affen" maalia juhlinut katsoja aavisti, että täysosuma jäi IFK:lle jääpallokauden 2007-08 viimeiseksi.
   

 
Tummia pilviä nousi punaisten taivaalle melko pian Laineen byyrin jälkeen. Narukerä sai vaparin vasemman laidan tuntumasta, josta pallo toimitettiin nopeasti IFK-maalin eteen. Punapaidat nukkuivat tilanteessa täysin onnensa ohi ja Ilkka Vesalainen sai kaikessa rauhassa lyödä pallon verkkoon. Narukerä oli jälleen pelissä mukana ja IFK:n tilanne puolestaan tukaloitui. Isäntien momentum koitti toisen puoliajan alussa, jolloin Narukerä pelasi pitkät tovit kahden miehen vajaudella. Maaliin pallo meni kuitenkin vain kerran eikä sitäkään täysosumaksi hyväksytty.

Narukerä haki hanakasti ratkaisevaa tasoitusta vastaiskuilla ja tämä taktiikka tuottikin tulosta, kun Topi Joensuu onnistui maalinteossa nopean hyökkäyksen päätteeksi. Tässä vaiheessa peliä oli jäljellä vielä 20 minuuttia. IFK yritti kiivaasti saada johto-osumaa aikaiseksi mutta lopulta turhaan. Pitkien pallojen kautta peliväline saatiin kylläkin useamman kerran toimitettua Narukerän maalin eteen. Kontrolloidut hyökkäykset olivat kuitenkin vähissä ja kun onnikaan ei tiukoissa maalinedustilanteissa ollut myötä, päättyi ottelu tasatulokseen 2-2. Samalla Narukerä eteni välieriin pistein 3-1.

Laskeva käyrä

IFK oli tuloksellisesti parhaassa vedossa kauden alussa. Myös pelillisesti joukkue vaikutti olevan edellä viimevuotista aikatauluaan, jolloin punapaidat pääsivät kunnolla vauhtiin vasta sarjan jälkipuoliskolla. Tällä kaudella kävi kuitenkin juuri päinvastoin. Sarjan edetessä IFK:n peli ei suinkaan parantunut, vaan takkuili huolestuttavasti. Useimmat liigajoukkueet IFK toki kaatoi myös keskinkertaisilla esityksillä, mutta ottelut OLS:ia ja ToPV:tä vastaan osoittivat että punapaidat olivat putoamassa mestaruusjunasta.

Kohtalokas isku ainakin IFK:n finaalihaaveille oli 17. helmikuuta pelattu ottelu ToPV:tä vastaan. IFK menetti samana päivänä sekä runkosarjan voiton että parhaan maalintekijänsä Lauri Söderströmin, joka loukkaantui kyseisessä ottelussa. "Laten" poissaolo ei ainakaan helpottanut maalintekemisen tuskaa pudotuspeleissä. IFK oli erikoistilanteissa kovin hampaaton ilman ykköspyssyään.
   

Kaikesta yllä mainitusta huolimatta IFK:n olisi sittenkin pitänyt selviytyä ainakin välieriin. Joukkueessa oli epäilemättä riittävästi taitoa, kokemusta ja kovuutta kaatamaan melko nuorisopainoitteinen porilaisnippu. Kauden tärkeimmällä hetkellä stadilaisten peli puuroutui kuitenkin täysin ja näin noutaja saapui jo puolivälierävaiheessa. IFK:n päävalmentaja Timo Partanen kuvaili tilannetta lauseella "Täydellinen katastrofi", eikä liioitellut yhtään.

Olisiko IFK:n sitten kannattanut hävitä runkosarjan viimeinen ottelu Narukerälle ja näin valikoida itselleen puolivälierävastustajaksi Mikkelin Kampparit? Porilaisvalmentaja Tomi Leivo oli taiston tauottua sitä mieltä, että IFK olisi "kävellyt" mikkeliläisten yli. Leivon lausunto vaikuttaa kuitenkin lähinnä kohteliaisuudelta tai lohdutuksen sanalta. Nähdyn perusteella IFK olisi ollut suurissa vaikeuksissa myös Kamppareita vastaan - kuten oli jo vuosi sitten.

Kohti tulevaa

Jälkipyykkiä IFK-leirissä varmasti pestään pitkälle kevääseen, kunhan pahimmasta järkytyksestä ja pettymyksestä ensin on toivuttu. Nähtäväksi jää millaisiin johtopäätöksiin aikanaan päädytään ja miten kaikki tämä näkyy esimerkiksi joukkueen kokoonpanossa. Mikäli ns. luonnollista poistumaa on luvassa, olisi kenties aika ryhtyä ajamaan edustusjoukkueen ja (Vestan) A-junioreiden välissä taiteilleita nuoria kunnolla sisään IFK:n liigaryhmään.

Oli IFK:n ensi kauden kokoonpano sitten minkälainen tahansa, toivottavaa on että seura edelleen jaksaa tehdä työtä jääpallon näkyvyyden puolesta. Jo kotikenttä luo siihen mainiot puitteet; Bragun sijainti on loistava ja katettu katsomo maan parhaita. Uusittuja nettisivujaan IFK on päivittänyt kiitettävästi kirjoitusten laadusta yhtään tinkimättä. Mukava lisämauste tälle kaudelle oli IFK:n oma jääpalloblogi, joka välitti tunnelmia kentän laidalta reaaliajassa. Yleisön palvelu on näkynyt myös katsojalukemissa. Jääpallo-IFK on viimeisen vuoden aikana saanut paljon uusia ystäviä.
   

Tunnelmassakaan ei ole ollut moittimista. Yleensä siitä on vastannut pelkästään Stadin Kingit, mutta kauden viimeiseksi jääneessä ottelussa oli myös suuri joukko vierasjoukkueen kannattajia paikalla. Näin saatiin jääpallokuvioissa varsin harvinaista kilpalaulantaa aikaiseksi. Katsomon herruus pysyi visusti Kingien hallussa, mutta kentän puolelle ei stadilaisten dominanssi valitettavasti yltänyt. Voiton juhlimisen ilo olikin kokonaan Keräfanien puolella.

Joka tapauksessa jääpallokausi 2007-08 on IFK:n osalta nyt päättynyt. Pettymys on suuri, eikä kulunut talvikausi muutenkaan ole perinteiselle stadilaisseuralle ilonaiheita tarjonnut. IFK:n käsipalloilijat jäivät SM-karsintaan, joskaan sarjapaikka ei ole vaarassa. Salibandyssa punapaitojen kohtalona oli putoaminen 1. divisioonaan. Myös jääkiekossa IFK:lla on ollut vaikeaa. Seuran A-juniorit eivät selviytyneet edes pudotuspeleihin ja edustusjoukkue joutuu ensimmäistä kertaa tyytymään paikkaan sääli -playoffeissa. Joukkueen kuntokäyrä tosin on ollut nouseva toisin kuin jääpallossa.

Oli jääkiekkoilijoiden kohtalo mikä tahansa, tuskallinen talvikausi on pian ohi. Toivon mukaan talvilajien epäonni ei seuraa IFK:ta jalkapallon puolelle. Uusi kausi uudella sarjatasolla on jo ovella, sillä IFK pelaa ensimmäisen sarjaottelunsa Kakkosessa maanantaina 28. huhtikuuta. Vastassa on tuolloin FC Kontu ja pelipaikkana Finnair Stadium.

- H.T.