|
JALKAPALLOKAUSI 2007: KURSSI KOHTI
KAKKOSTA |
|
|
|
Pitkä talvisesonki on takana ja uusi
jalkapallokausi jälleen alkamassa.HIFK:n viime
vuonnakin hyvin pärjännyt miehistö on kokenut
melkoisen myllerryksen talven aikana. Jalkeilla on
kuitenkin sen verran nimekäs ja vahva yhdistelmä,
että nousu Kakkoseen on tällä kaudella punapaitojen
ehdottomana tavoitteena. IFK onkin omassa Kolmosen
lohkossaan selvä ennakkosuosikki ja tähtirintojen
otteet tulevana kesänä ovat varmasti tavallistakin
suuremman mielenkiinnon kohteena.
Valmennus uusiksi
IFK sijoittui viime kaudella lohkossaan toiseksi
häviten neljä pistettä Puistolan Urheilijoille, joka
näin otti paikan nousukarsinnoissa ja sittemmin
Kakkosessa. Perusasiat olivat siis punapaidoilla
kunnossa ja näilläkin sivuilla esitettiin toive
toiminnan jatkumisesta entisellä pohjalla. Aivan
näin ei kuitenkaan käynyt, sillä tulopuolelle
kirjattiin uusi valmennustroikka ja kaikkiaan 17
uutta pelaajaa. Jos laskuihin otetaan vain ne kaudet
jolloin sarjataso ei ole vaihtunut edellisestä
vuodesta, lienee kyseessä suurin myllerrys IFK:n
satavuotisen jalkapallohistorian aikana.
Kolme vuotta IFK:ta hyvällä menestyksellä luotsannut
Tom Jokinen siirtyi
joukkueenjohtajaksi, ja punapaitojen
valmennusvastuun otti Tapio Tamminen,
tuttu pelaajakasvo ykkös- ja kakkosdivisioonan
otteluista monen vuoden ajalta. Valmentajana
Tamminen, 38, ei ole aivan yhtä pitkää uraa
luonnollisesti vielä ehtinyt tekemään. Kausina 2004
ja 2005 Tamminen valmensi Gnistania Kakkosessa kelpo
tuloksin; Ogelin keltapaidat sijoittuivat molempina
vuosina sarjan kärkipäähän. Oulunkylän suunnasta
saapuivat myös kakkoskoutsi Antti Kotiranta ja
maalivahtivalmentaja Ari Pyhälä. Kumpikin ehti
pelaajaurallaan edustaa myös IFK:ta, toisin kuin
Tamminen.
Vaikka päävalmentaja on IFK:ssa nyt ensi kertaa, on
suuri osa joukkueesta
hänelle hyvinkin tuttu. Tammisen viimeksi
valmentamasta joukkueesta (Gnistan
2005) on nimittäin ensi kauden IFK:ssa peräti
kymmenen pelaajaa. Kun vielä
valmennusryhmäkin on aiemminkin työskennellyt
yhdessä, ei IFK:n kokema
muutos enää niin rajulta tunnukaan. Nähtäväksi jää
kuinka Gnistanissa hyväksi havaitut keinot tehoavat
IFK:ssa, mutta ainakaan pelaajamateriaaliin ei
tähtirintojen menestyshaaveiden pitäisi kaatua.
Joukkueessa on paljon pelaajia jotka ovat
esiintyneet edukseen Kakkosen ja Ykkösenkin tasolla.
Paluumuuttajia ja kiertolaisia
Alasarjojen pelaajaruletti toimii
pääkaupunkiseudulla entiseen malliin. Mikäli seura
on yleisesti hyvin hoidettu, valmennus pätevää ja
pelikaverit tasokkaita, on joukkueeseen helpompi
hankkia vahvistuksia. Tämän hetken IFK:ssa on toki
jokunen pelaaja, joka ei ole uransa aikana seuraa
juuri vaihtanut - esimerkiksi "iki-Gnistanina"
pidetty 32-vuotias Tommi Kaartinen - mutta useimmat
punapaitojen uusista miehistä ovat pelaajina
viettäneet kiertolaisen elämää. Kuten muistetaan, on
IFK joskus aiemmin ollut pikemminkin luovuttavana
osapuolena pelaajien suhteen, mutta nyt virta on
taas kääntynyt IFK:n suuntaan. Ja uusien pelaajien
joukkoon mahtuu toki myös vanhoja tuttuja
punapaidasta.
Ykkösen aikojen IFK:sta punaisen tähtipaidan pukevat
jälleen ylleen Lasse Litmanen, Riku Pyhälä, Mikko
Halme ja Jyri Majalahti. Näistä kaksi viimeksi
mainittua pysyivät IFK:lle uskollisina katkeraan
loppuun saakka kohtalon keväänä 2003, jolloin FC
HIFK:n konkurssi teki lopun silloisesta
edustusjoukkueesta. Paluumuuttajaksi voidaan laskea
myös 22-vuotias Jukka
Halme. Hän pelasi vielä kaudella 2000 IFK:n
C-junioreissa, kunnes tähtirintojen juniorijoukkueet
siirtyivät junioripäällikkö Mikko Lappalaisen mukana
PK-35:n lipun alle.
Materiaalia joka pelipaikalle
Muutoksista lukumäärällisesti pienimmän on kokenut
joukkueen maalivahtiosasto. Viime kauden luottomies
Lauri Immonen siirtyi Porvooseen FC Futuran
riveihin. Uusi mies on Ville Rapeli, joka
Gnistan-taustoineen lienee ainakin alustavasti
Tammisen ykkösvalinta tolppien väliin. Rapeli on
veskarina tasokas mutta arvaamaton, tyyliltään
täysin erilainen kuin viilipyttymäisen rauhallinen
Immonen. Valinnanvaraa toki löytyy, sillä Jaani
Hyytiäinen esitti hyviä otteita kevään
harjoituspeleissä ja loukkaantumisista kärsinyt
Ville Anttonen on myös edelleen mukana.
Puolustus meni lähes kokonaan uusiksi, sillä viime
kauden miehistä jäi jäljelle vain Harri Poskiparta.
Luottomiehiksi ovat tyrkyllä kokenut Tommi Kaartinen
ja KäPa:n ex-kapteeni Matti Honkala.
Mielenkiintoinen uusi tuttavuus on PK-35:stä
saapunut Dani Kamras, jolta voi odottaa
ilkkatynkkys-mäistä roolia hyökkäysten tukena.
Hurttia maalaishuumoria kentälle ja koppiin tuovat
Jiska Länsivuori ja Sami "Keksi" Kekonen. Kauden
alla ryhmään liittyi vielä Halmeen veljesten
futsal-joukkuekaveri Markus Tanner, joka aiemmin on
edustanut mm. POHU:a ja Ponnistusta.
Myös IFK:n keskikenttäosasto on kokenut melkoisen
muutoksen. Orkesteria
johtaa joukkueen kapteeni Jyri Majalahti, jonka
yhteispeli Jesse Puhakan kanssa toivon mukaan sujuu
vähintään yhtä hyvin kuin Gnistanissa. Halmeen
veljekset tekevät taatusti vastustajien elämän
ikäväksi. IFK saa kentälle oman Litmasensa, kun
Lasse jälleen esiintyy punapaidassa. Edellisen
kauden ryhmästä jatkavat Olli Hätönen ja Otto "Ode"
Jahn. Täysin uusia IFK-nimiä sen sijaan ovat Matti
Ilander ja Timo Lumivaara, joista etenkin
jälkimmäinen saattaa myös innostua latomaan maaleja
oikein urakalla.
Yksi IFK:n viime kauden ongelmista hyökkäyspäässä
oli, että 12 maalia tehneelle Krister Axille ei
oikein löytynyt kunnon taisteluparia kärkeen. Nyt
pitäisi löytyä, mutta valitettavasti "Der Bomber"
itse on taas kerran kärsinyt polvivammasta ja miehen
harjoituskausi on mennyt piloille. On siis suotavaa,
että Juha "Höylä" Hämäläinen kykenee samanlaiseen
tehokkuuteen kuin viime kaudella, jolloin hän 10
maalillaan oli Gnistanin paras maalintekijä
Kakkosessa. Siinä ei vielä ole mitään erikoista,
mutta siinä on että "Höylä" ehti pelata vain
seitsemän ottelua! Mikko Järvisellä on talven aikana
ollut sihdissä hiukan toivomisen varaa, mutta tällä
entisellä FC Lahden liigapelaajalla on toki aikaa
parantaa. Niko Tirronen ja Zsolt Langviser
kamppailevat peliajasta viime kauden tapaan.
Näkymät alkavaan kauteen
Suurista muutoksista huolimatta IFK esitti jo
harjoituskauden aikana hyviä otteita sekä
pelillisesti että tuloksellisesti. Pelaajarinki
lyötiin lukkoon vuodenvaihteessa ja sitä
seuranneissa harjoitusotteluissa tähtirinnat
marssivat käytännössä voitosta voittoon. Matkalla
kaatui sekä Kolmosen että Kakkosen joukkueita.
Helsingin piirisarjan (1B) IFK vei nimiinsä
ylivoimaisesti; viidestä ottelusta viisi voittoa
maalierolla 21-1. Punapaitoja ehti talvikauden
aikana edustaa myös entinen Heerenveenin ja
A-maajoukkueen pelaaja Hannu Haarala, jonka
näkyvimmäksi IFK-esitykseksi jäi hattutemppu Futuran
verkkoon. Tämä riitti liigajoukkueiden agenteille ja
pian Haarala värvättiin FC Hongan riveihin.
IFK on joka tapauksessa kaikin puolin valmiina pian
alkavaan sarjakauteen.
Tähtirinnat ovat suosiolla keränneet itselleen
kaikki ennakkosuosikin paineet. Nousu Kakkoseen on
ehdoton tavoite, eikä sitä saavuteta helpolla. Ensin
on voitettava oma lohko ja sen jälkeen vielä
selvitettävä syksyn nousukarsinnat. IFK tunnetusti
aina sytyttää vastustajansa kunnon kamppailuun ja
tästä kaudesta tuskin mitään poikkeusta tulee.
Lukuisat Ykkösestä ja Kakkosesta punapaitaan
hankitut pelaajat takaavat, että Kolmosen porukoiden
näytönhalu juuri IFK:ta vastaan on vielä
tavallistakin suurempi.
Mitä uhkakuvia sitten on olemassa? Ensiarvoisen
tärkeää on että IFK saisi sarjaan hyvän alun. Tämä
on ollut tähtirinnoille harvinaista herkkua, sillä
tällä vuosituhannella IFK on ainoastaan kerran
(2004) voittanut avausottelunsa sarjassa. Nyt
mahdollisuudet hyvään starttiin ovat teoriassa hyvät
sikäli, että sarjan todennäköiset kärkijoukkueet
kohdataan vasta kesäkuussa. Samalla on kuitenkin
muistettava että tasoerot ovat pienimmillään
keväällä, kun piste-erojen repeäminen ei ole
vaikuttamassa keskikastin joukkueiden
motivaatiotasoon. Toinen riskitekijä on joukkueen
terveydellinen tilanne. Todella monella IFK:n
uusista pelaajista on varsin repaleinen kausi
takanaan. Mainittakoon tässä vain PK-35:stä
saapuneet Dani Kamras ja Lasse Litmanen, joiden
pelit Ykkösessä jäivät loukkaantumisten takia
harmillisen vähiin.
Suomen Cup
Sarjapeleissä menestyminen on luonnollisesti IFK:n
kaikkein tärkein tavoite, mutta myöskään Suomen
Cupia ei ole unohdettu. Seuran kotisivuilla todetaan
cup-suunnitelmista ytimekkäästi: "Ykkösjoukkueen
tavoitteena on ainakin pikkufinaali". Kun muistetaan
että Suomen Cupin pikkufinaalissa kohtaavat paras
Kakkosen ja paras Kolmosen joukkue, on IFK:n
tavoitteena siis mennä pitemmälle kuin yksikään muu
saman sarjatason joukkue. Tähän tarvitaan omien
hyvien peliesitysten lisäksi aina myös arpaonnea.
IFK:n arpaonni on
koetuksella muutaman päivän kuluttua, kun arvotaan
Cupin 4. kierros ja ylempien sarjojen joukkueet ovat
mukana. Viime kaudella paras Kolmosen
joukkue eli joutsenolainen Kultsu FC selviytyi
Cupissa 16 parhaan joukkoon.
Aikaisemmin Cupin pikkufinaalin paikka merkitsi
Kolmosen joukkueelle joka
toinen vuosi myös paikkaa Euroopan kentillä.
Maanosan parhaiden amatööriseurojen kesken pelattava
UEFA Regions’ Cup pelataan seuraavan kerran kaudella
2008-09 joten Suomen edustaja pitäisi ratkaista
tämän kauden näyttöjen perusteella. UEFA ei
kuitenkaan enää hyväksy Suomen karsintajärjestelmää
Regions’ Cupiin, joten ainakaan Suomen Cupista ei
kyseiseen kilpailuun enää pääse. Tällä hetkellä ei
myöskään ole tiedossa, millaisen järjestelyn UEFA
hyväksyy Suomen osalta, joten IFK:n tie eurokentille
on ainakin tältä osin toistaiseksi hämärän peitossa.
Back to Bollis
Sarjaohjelman julkistaminen toi iloisen yllätyksen
IFK:n kannattajille: Talin reissut ovat nyt
historiaa ja alkavan kauden kotikenttänä toimii
Pallokenttä 1. Vaikka kyseessä ei ole se ns.
paraati-Bollis jossa IFK pelasi Ykköstä, on tämä
Pallokentän alueen eteläisin kenttä epäilemättä
parhaimpia pelipaikkoja mitä Kolmosen tasolla voi
vaatia. Katsomotilaa löytyy riittävästi ja mikäli
vanhat merkit yhtään pitävät paikkansa, on kentän
nurmi kesällä huippukunnossa. Tämä sopii taitavalle
IFK-sikermälle varmasti erittäin hyvin. Nurmikautta
odotellessa IFK joutuu lusimaan pari ensimmäistä
kotiotteluaan Finnair Stadiumin muovimatolla. Toivon
mukaan IFK kykenee nyt vihdoinkin ottamaan
ensimmäisen voittonsa "Finskillä".
Matkustamiseen ei tarvitse kauden aikana ryytyä,
sillä kakkoslohkon 12 joukkueesta peräti yhdeksän on
Helsingistä. Ainoat varsinaiset vierasmatkat
suuntautuvat Tuusulaan, Järvenpäähän ja Riihimäelle.
Erityisen helpolla matkustelun suhteen päästään
alkukaudesta, sillä kesäkuun alkuun mennessä
IFK pelaa vain yhden ottelun muualla kuin
Pallokentän maisemissa. Kyseinen
matsi on lauantaina 12. toukokuuta pelattava
TuPS-HIFK, joka samalla toimii
Stadin Kingien 6-vuotisjuhlien alkunumerona.
Järvenpään ottelu on vuorossa
heinäkuun alussa ja Riihimäen vierailu ohjelmassa
syyskuun puolivälissä.
Jos kaikki menee oikein hyvin, pääsee IFK jatkamaan
pelejään vielä lokakuussa nousukarsintojen
merkeissä. Tämän enempää ei asioiden edelle
kannata mennä. Paljon on otteluita edessä ennen kun
syksy koittaa ja sijoitukset ratkeavat. Sillä välin
sopii toivoa että IFK:n paluu Pallokentälle
houkuttelee entistäkin runsaammin katsojia kentän
laidalle seuraamaan punapaitojen otteita. Sillä
mikäpä voisi olla parempi tapa viettää aurinkoista
kesäpäivää kuin lähteä katsomaan legendaaristen
tähtirintojen esittämää viihdyttävää jalkapalloa
Bolliksen huippukuntoisella luonnonnurmella!
Veikkaus sarjan loppujärjestykseksi:
Sijat 1-4: HIFK, Kiffen, JäPS, RIlves
Sijat 5-8: PPV, SAPA, TuPS, MaKu
Sijat 9-12: FC POHU, HerTo, PuiU/3, FC Degis
H.T.
|
|
