|
JÄÄPALLOSSA PUDOTUSPELIEN AIKA |
|
|
|
Bandyliigan runkosarja päättyi viikonvaihteessa
ja keskiviikkona alkavat tosipelit, kun kahdeksan
parasta joukkuetta jatkavat pudotuspeleissä
taistelua Suomen mestaruudesta. HIFK:n osalta
runkosarjan jälkipuolisko oli lähes täysosuma, ja
vaikka pitkä voittoputki katkesi sunnuntaina
Lappeenrannassa, lähtevät stadilaiset
ratkaisupeleihin hyvistä asemista. Runkosarjan
toinen sija takaa IFK:lle kotikenttäedun sekä
puolivälieriin että mahdollisiin välieräotteluihin.
Vähämaalinen runkosarja
Kun IFK:hon viime kesänä liittyi kovia keskikentän
nimiä yksi toisensa jälkeen, heräsivät myös
odotukset tulevista maalijuhlista. Mitään suuria
orgioita ei tällä saralla kuitenkaan nähty.
Joukkueen tavaramerkkinä on ollut tiivis ja
huolellinen puolustuspeli, ja maaleja on käyty
iskemässä sen verran kun on tarvittu. IFK teki
runkosarjassa 110 maalia (vain kahdeksan osumaa
enemmän kuin vaisulla edelliskaudella) ja oli
tehtyjen maalien osalta vasta sarjan 6. paras
joukkue.
Muihin kärkiseuroihin (ToPV 243, OLS 181) verrattuna
vaatimaton maalimäärä
selittyy kuitenkin pitkälti sillä, että IFK
harvemmin latoi murskalukemia edes sarjan häntäpään
joukkueita vastaan. Siinä missä pohjoisen
mahtiseurat monta kertaa kurittivat vastustajaansa
15-20 maalin edestä, tai jopa pahemmin, IFK iski
kaksinumeroiset maalilukemat vain kerran, joulun
alla Porvoossa Akilleksen vieraana. Ja kun
punapaidat voittivat 22 ottelustaan peräti 17, ei
maalinteko-ongelmista kovinkaan vakavalla naamalla
voi puhua.
Asian toinen puoli on se, että IFK:n puolustuspeli
oli koko sarjan parasta. Stadilaisten verkkoon
tehtiin keskimäärin 2 maalia per ottelu, mikä on
jääpallossa todella pieni lukema. Vastaavaa ei ole
Bandyliigassa nähty vuosikausiin. Pudotuspelejä
ajatellen tilanne vaikuttaa lupaavalta, sillä
panosten kasvaessa peli tiivistyy, ja punapaidoilla
on jo nyt play offeihin sopiva pelityyli hallussa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta runkosarjassa oli
myös, ettei IFK hävinnyt yhtään vierasottelua.
Puolivälierävastustaja: Kampparit
IFK:n puolivälierävastustajaksi valikoitui lopulta
nuorekas ja lahjakas Kampparit Mikkelistä.
Mustapaitoja ei ole yleensä nähty tämän pidemmällä
pudotuspeleissä: Kampparit on JPS:n ohella
Bandyliigan ainoa joukkue, joka ei ole koskaan
voittanut Suomen mestaruutta. Mikkelissä jääpallon
kurssi on kuitenkin nousussa; Kampparit oli liigasta
poissa vuodet 2001-04, mutta nyt seura on
pudotuspeleissä toisen kerran peräkkäin, ja ensi
kaudelle kaupunkiin saadaan vihdoinkin tekojäärata.
Kampparien tehokkain pelaaja runkosarjassa oli
isokokoinen hyökkääjä Aku
Pylvänäinen, joka viimeisteli kaikkiaan 31 maalia.
Joukkueen tärkein pelaaja
on kuitenkin keskikentän moottori Kimmo Huotelin,
jolla on kosolti kokemusta
- ja menestystä! - sekä maajoukkueesta että Ruotsin
sarjoista. Maininnan ansaitsevat myös maalivahti
Kimmo Kyllönen sekä puolustaja Jani Kokko, joka
edusti Suomea muutama viikko sitten Kemerovossa
pelatuissa MM-kisoissa.
Kampparit kärsi etenkin alkukaudesta heikosta
terveystilanteesta, ja joukkueen sairaslista oli
välillä jopa huolestuttavan pitkä. Vuodenvaihteen
jälkeen tilanne parani ja mikkeliläiset nousivat
kevyesti sarjan keskiryhmään. Tämän ylemmäs
mustapaidoilla ei myöskään liene asiaa. Kamppareilla
on muutama laadukas pelaaja, mutta joukkueen
materiaali on liian kapea, jotta se voisi vakavasti
horjuttaa sarjan kärkipään ryhmiä. IFK:ta vastaan
Kampparit lähteekin selvästi altavastaajan asemasta.
IFK valmiina taisteluun
Kuten jo mainittu on, IFK lähtee pudotuspeleihin
hyvistä asetelmista. Takana on pitkä voittoputki ja
sarjan jokainen joukkue on lyöty vähintään kerran.
Viimeisen kotiviikonlopun repsahdusta
lukuunottamatta punapaitojen puolustus on tammikuun
alun jälkeen ollut täyttä rautaa: vastustajien
saldoksi on jäänyt yleensä 0-1 maalia.
Hyökkäyspäässä taas erikoistilanteiden pelaaminen on
parantunut talven mittaan. Tavoitteet ennen kauden
alkua asetettiin korkealle, ja punakone on tähän
mennessä edennyt aikataulun mukaisesti.
Hyvien pelien ansiosta stadilaisten itseluottamus on
epäilemättä korkealla, ja myös joukkueen
terveystilanne on kohdallaan. Kaksi kuukautta
sivussa ollut alkukauden tehopelaaja Tuomo Partanen
palasi tositoimiin viikonvaihteen peleissä, ja
pääsikin heti tehopisteiden makuun. Sairaslistalla
ei näin ollen ole enää yhtään nimeä. Kun kauden
loppuhuipentuma on vajaan kolmen viikon päässä on
selvää, ettei tässä vaiheessa mistään pikkuvaivoista
myöskään enää valiteta.
Elämässä ja urheilussa on kaikki mahdollista, eikä
tulevaisuuden suhteen yleensä kannata tehdä liian
varmoja johtopäätöksiä. Siitä huolimatta ja
Kamppareita yhtään vähättelemättä täytyy todeta,
että olisi todella suuren luokan yllätys - ja
pettymys - mikäli IFK putoaisi jo ensimmäisellä play
off - kierroksella. Myös historia on stadilaisten
puolella. Tällä kaudella molemmat keskinäiset
ottelut päättyivät IFK:n voittoon (4-1 Bragulla, 3-0
Mikkelissä). IFK on viimeksi hävinnyt Kamppareille
tammikuussa 2000, eli reilut seitsemän vuotta
sitten.
Muut kärkijoukkueet
Koska kaikenlainen spekulointi kuuluu asiaan tässä
vaiheessa kautta, lienee sallittua mennä hiukan
asioiden edelle ja arvuutella, mitä puolivälierien
jälkeen kenties tapahtuu. Pudotuspelit ovat usein
arvaamattomia, mutta siitä huolimatta on vaikea
kuvitella mitään suurempia yllätyksiä tapahtuvan
ainakaan play offien avauskierroksella. Narukerällä
saattaa olla kova urakka OPS:n kaatamisessa, mutta
porilaisten rutiinin ja luisteluvoiman pitäisi
kuitenkin riittää Oulun kakkosjoukkueen lyömiseen.
Välierävaiheessa Narukerä kuitenkin joutuisi ToPV:ta
vastaan, ja siinä leikissä porilaisilla tuskin on
sanan sijaa. Niinpä IFK kohtaa Narukerän luultavasti
vain siinä tapauksessa, että molemmat ajautuvat
pronssiotteluun. Huomionarvoinen asia on, että
molemmat IFK:n ja Narukerän väliset sarjaottelut
käytiin hyvinkin vaikeissa olosuhteissa. Bragulla
jää oli noin 10 lämpöasteen takia surkeassa
kunnossa, kun taas Porissa oli melkoinen
lumimyräkkä. Joukkueet eivät siis ole päässeet
ottamaan toisistaan mittaa normaalioloissa.
IFK:n todennäköisin välierävastustaja on Oulun
Luistinseura, ja jos tämä ottelupari toteutuu, on
tiedossa melkoista "sotaa". Joukkueet tuntevat
toisensa läpikotaisin eivätkä armoa anna, saati sitä
pyydä. IFK ja OLS kohtasivat välierissä viimeksi
kolme vuotta sitten, jolloin oululaiset menivät
finaaliin voitoin 2-1 kiistanalaisten vaiheiden
jälkeen. OLS on inhottava vastustaja; joukkue on
täynnä kokeneita pelimiehiä, jotka hallitsevat
taktisen pelin jokaisen puolen. Samuli Niskanen on
edelleen OLS:n pelin sielu ja hänet on IFK:n
ehdottomasti saatava kuriin, mikäli jatkoon haluaa
päästä.
Moninkertainen mestarijoukkue Tornion Palloveikot
kärsi pari tappiota runkosarjan lopulla, mutta on
edelleen suurin suosikki kevään ratkaisupeleissä.
Kaikki jotka näkivät IFK:n ja ToPV:n mahtavan
näytöksen Bragulla reilu viikko sitten ovat varmasti
sitä mieltä, että näiden kahden joukkueen
kohtaaminen olisi todellinen unelmafinaali. Mikäli
tämä vaihtoehto toteutuu, pelipaikkana on
Gränsvallen Haaparannassa. Leveällä rintamalla
hyökkäävä torniolaisjoukkue on lyötävissä, mutta se
vaatii IFK:lta täydellistä onnistumista.
Katsomoon omalla vastuulla
IFK on valmiina tosipeleihin, mutta joukkueen
kotikenttä valitettavasti ei ole. Bragulle piti
alunperin jo tammikuussa valmistua katettu katsomo,
joka tarjoaa lämmitetyt istumapaikat 350 katsojalle.
Rakennusurakka on kuitenkin edelleen pahasti kesken.
Itse katsomorakennelma on nyt pystyssä, mutta
katoksesta ei ole tietoakaan. Ja kun rakennelmalle
ei ole tehty lopputarkastusta, ei sitä myöskään
saisi ottaa käyttöön.
Siitä huolimatta uudessa katsomossa riitti väkeä jo
runkosarjan viimeisissä
kotipeleissä. Ei sinänsä mikään ihme, koska näkyvyys
on selvästi parempi kuin Bragun vanhoilta
puupenkeiltä käsin. Säiden armoilla oleva rakennelma
on kuitenkin jäinen ja liukas, ja siten vaarallinen.
Etenkin jos katsojalla sattuu olemaan promilleja
veressä, mikä ei Brahen kentällä aivan
ennennäkemätöntä ole. Toivottavasti turhilta
haavereilta vältytään, jos ja kun katsomoa ei vielä
lähiviikkoinakaan saada valmiiksi.
Tärkeintä on kuitenkin tapahtumat itse kentällä ja
niitä voi aivan hyvin seurata myös muista
katsomonosista käsin. IFK:lla on nyt kasassa sen
tasoinen ja kuntoinen joukkue, että pelien pitäisi
jatkua pitkälle maaliskuun puolelle. Stadilaisten
mitalikaappi ei ole saanut täydennystä kevään 2001
SM-pronssin jälkeen, joten nyt olisi korkea aika
katkaista tämä pitkä kuiva kausi. Katsomon puolella
taas ei kuivaa kautta ole nähtykään, joten breno on
epäilemättä asianmukaisella tasolla! Kannattaa siis
ehdottomasti saapua Bragulle seuraamaan Stadin
parasta jääpalloa ja kannustamaan IFK loppuun saakka
kevään ratkaisupeleissä!
H.T.
Pudotuspelien otteluohjelma
Puolivälierät:
28.02. ke klo 18:30 HIFK - Kampparit (Bragu)
02.03. pe klo 18:30 Kampparit - HIFK (Mikkeli)
tarvittaessa:
04.03. su klo 13:00 HIFK - Kampparit (Bragu)
Välierät:
07.03. ke klo 18:30
09.03. pe klo 18:30
tarvittaessa:
11.03. su klo 13:00
Loppuottelu ja pronssiottelu:
17.03. la
|
|
