Tämänkertainen kertomuksemme alkaa monen, monen muun hienon tarinan tavoin kotiinpaluulla. Akateemista pakolaisuuttaan valtakunnan syrjäisimmän provinssin syrjäisimmässä syrjäkylässä viikkokausia kärvistellyt kirjoittajamme saapuu eräänä marraskuisena perjantai-iltapäivänä kello kolmen aikoihin kauniin maamme kauniiseen pääkaupunkiin, Itämeren tyttären hellään syleilyyn. Tai no, Pasilaan. Edellisestä Helsingin-vierailustani on kulunut käsittämättömät 33 päivää.

IFK:n bandykauden avajaistilaisuuden on määrä alkaa ravintola Kallion Pörssissä noin kahden ja puolen tunnin kuluttua, mutta matka halki pohjoisten kaupunginosien on pitkä ja täynnä mutkia, joten suuntaan välittömästi kulkuni Ratapihantietä – tuota Pasilan Unter den Lindeniä myöden etelään. Teollisuuskadun risteyksessä bongaan tyylikkään punasävytteisestä katumainoksesta tutun kolmikirjaimisen vaakunan ja tekstin: ”Jos Nordenskiöldinkadun lausuminen tuottaa vaikeuksia – onhan niitä muitakin halleja”. Borta bra hemma bäst, home sweet home ja niin edelleen. 

Viipurinkadulla matkantekoni nopeutuu huomattavasti hypätessäni ohi sopivasti kolistelevaan kolmoseen, ja tuossa tuokiossa olen Bragulla ällistelemässä ihmiskunnan menestyksekästä taistelua talviurheilulle vihamielisiä ilmasto-olosuhteita vastaan. Kenttä on märkä mutta joka tapauksessa jäässä, vaikkei pakkasista ole ollut tietoakaan. Jatkan matkaani kohti Pörssiä, ja parissa minuutissa olen perillä. 

Alppikadun glamorööseimpiin anniskeluliikkeisiin lukeutuva Kallion Pörssi antaa itsestään yllättävän positiivisen ensivaikutelman, kun Oasisin Some Might Say kajahtaa ulko-oven raosta kadulle. Skannaan pubin sisätilat nopeasti läpi, mutta mestoilla ei näy yhtään tuttua naamaa. Ennenkuulumatonta. Päätän kuunnella Noelin huigean kitarasoolon ja suunnata Hesarille, Kallion Champs-Élyséelle, rankaisemaan kebabia. Puolen tunnin päästä uusi yritys. 

Vasta joskus puoli viiden aikaan Pörssi alkaa täyttyä tutuista naamoista, hienoista herrasmiehistä, perinteisestä käkätyksestä. Tätä joie de vivreä on kaivattu, pitkästä aikaa kaikki on taas comme-il-faut. IFK:n monilajispesialisti Peter Standertskjöldin aloittaessa erittäin epämuodollisen kauden avajaistilaisuuden paikalla on ehkä kolmisenkymmentä IFK-kannattajaa. Valitettavasti äijä itse arvelee olevansa koko kauden telakalla. Viimeiset stobet tyhjennetään ja siirrytään Bragulle.

Itselleni bandykauden avaus on kautta aikojen ensimmäinen paikan päällä koettu jääpallomatsi. Bragun pimenevä alkuilta, kodikkaasti katettu ja myös sangen kiitettävästi kansoitettu puukatsomo sekä ainakin omasta mielestäni jopa yllättävän iso IFK-klacken synnyttävät Kallion ytimeen ehdottomasti Stadin stadilaisromanttisimman urheilumiljöön. Arvioin jossakin vaiheessa matsia seisaaltaan kannattavien määrän olevan ehkä hyvinkin jotakin 70 ja 80 väliltä. Soihdut palavat, pommit paukkuvat ja ”Taas täyttyy Bragu ja Bollis…”  

Matsin aikana chants and shouts -valikoimaa käydään läpi ansiokkaan laajalta pohjalta. Ensimmäisellä puoliajalla kuullaan mm. Country Roads, Ge mig ett I, On meillä perinteitä sekä Autiotalo ja jälkimmäisellä kolmivarttisella taas sellaisia klassikoita kuten Sos cagon, Mitä te huudatte, Hey Jude, Hejahejaheja Kingit – IFK on Stadin ylpeys ja mitä niitä nyt olikaan. 

Odotettu bandykauden avaus ei jätä Bragulle saapunutta IFK-perhettä kylmäksi. Vesisateessa pelattu matsi kääntyy lopulta selkeästi kotijoukkueelle, ja breno katsomossa on ehkä kuluvan kalenterivuoden parasta, korkeintaan fudiskauden legendaarista KTP-vierasmatsia lukuunottamatta. ”Oi IFK, meidän IFK, ei lajill’ väliä, aina IFK” tuntuu olevan iltaan kaikin puolin sopiva chantti, ottaen huomioon myös jälkipeleinä erinomaisesti paikkansa täyttävät jalkapallokauden päätösbileet. Seuraan teitä minne vaan – jopa Rocktowniin! 
  

Matsin lopussa Kallion kattojen yllä kaikuu ”Vi älskar IFK”. Pelaajat kiittävät kannattajia ja kannattajat pelaajia. Välillähän näitä matseja on muuten ihan nastaa voittaakin, edes jossakin lajissa. Perjantai-illan kaltaista osallistumista, asennetta ja effortia näkisi mielellään useammin niin Bragulla, Bolliksella, Nordiksella kuin Urheilutalollakin. Seuraavan viikonlopun tuplalauantaihin tarvitaan kaikilta IFK:laisilta vielä isompaa satsausta. 

Ei tarvitse jäädä kotiin hukkumaan arkeen ja ongelmiin.

  
Kingit pyrkii jatkossa kertomaan ottelu- ja muista tapahtumistaan aikaisempaa tehokkaammin. Erilaisia kolumneja, otteluraportteja ym. kirjoituksia ilmestyy näille sivuille mahdollisuuksien mukaan. Onko sinulla juttuidea? Lähetä ideasi tai valmis kirjoitus Kingien sähköpostiin.