Oli harmaa, sateinen, hieman dagen efter -pitoinen aamu. Oli käynyt niin, että oikullisuudellaan joskus kyseenalaistakin mainetta niittänyt kaitselmus oli järjestänyt samalle päivälle Kauneimman jalkapallokauden päätösmatsin Gnistania vastaan sekä Suomen MM-karsintamatsin. Myös oli käynyt niin, että päiväksi osui lauantai, fudisdiggarin sapatti, joka iankaikkisesti tulee pyhitettämän kuningaslajille kaikkine oheistoimintoineen ja lieveilmiöineen. Oli kaunis päivä, tuulinen, ja siitä olisi tulossa hieno.
Puolen päivän aikaan Ogelin asemalla tihkuu tasaisesti vettä tasaisen harmaalta taivaalta. Tärkeään päivään valmistautuminen olisi määrä aloittaa ravintola Vegassa, jonka tarkasta sijainnista tämän jutun kirjoittajalla ei ollut pienintäkään aavistusta. Muutenkin fiilis oli kuin (darraisella) Livingstonella, sillä keski-Helsingin radanvarsikaupunginosa on edustanut samaiselle kirjoittajapersoonalle niitä kartan tutkimattomia, valkoisia alueita. Dallaan sattumanvaraisesti valittuun suuntaan kohti jotakin, mikä näyttää ostoskeskukselta, ja lähempänä kyseistä kammottavan näköistä rakennuskompleksia silmiini osuu Star Trek -henkeen, tyylikkään space-retromaisesti kirjailtu teksti VEGA. Ei kun sisään.
Oulunkylän parhaan ruoka- ja menopaikan ovella tervetulotoivotuksen esittää juliste, joka välittää viestiä ”Tumppi Varonen & Problems”. Kirjoittajallemme jää epäselväksi, onko kyseessä keikkamainos vai profetia, mutta astelen silti rohkeasti sisään. Tuttuja naamoja on vastassa heti ovensuussa, ja ovet sylkevät kapakan sisuksiin lisää hienoja herrasmiehiä jatkuvalla syötöllä. Kerrankin jengi on ajoissa paikalla! Muugenin ja läpänheiton houkutteleva yhdistelmä on ennenkin todettu kohtalaisen vastustamattomaksi.
Puoli kahden jälkeen lähdetään Ogelin Bernabeulle. Kepeän itseironinen yhteislaulu siivittää sateista siirtymää: ”Stadin Kingeillä on kaikki sukupuolitaudit, shalalaalalaalalalalaalalalaa…” Asetan chantin sekä sen alkuperän että mahdollisen faktuaalisuutensa perusteella kategoriaan ”en tiedä enkä *ittu halua edes arvailla”, mutta on pakko myöntää sävelmän olevan varsin tarttuva niin melodialtaan, rytmiltään kuin lyriikaltaankin. Ja kuppa ja syfilishän ovat muuten yksi ja sama asia.
Alkaa ilmeisesti muodostua perinteeksi, että kakkosdiffan matseissa kulku katsomoon tapahtuu turvatarkastuksen kautta, eikä perinteestä poiketa tälläkään kertaa. Oulunkyläläisestä vieraanvaraisuudesta tosin kertoo se, että daifut ovat järjestäneet Kingeille jonkinlaisen juomanarikan: ”Voittesitottaanepullotmukaankullähette.” Huigeeta! Kokemus toki osoitti myös, että mikäli saapuu katsomoon niinsanotusti takakautta pelaajajonon hännillä, saattaa kuin saattaakin onnistua kuljettamaan lehtereille pullollisen yskänlääkettä.
Itse matsista näyttää tulevan jopa yllättävän hyvätasoinen, ja ainakin IFK:ta näyttää kiinnostavan päättää kausi voitonjuhliin. Timo alias Tinke alias Snow Danger Lumivaara pamauttaa 1-0-maalin säälimättömästi lähietäisyydeltä aiheuttaen viereisessä katsomonosassa pienimuotoisen avalanche-tuuletuksen. Edellä mainittu hieno mies lukeutuu ehdottomasti kauden IFK-onnistujiin, ja maalinjälkeiselle Lumivaara-chantille riittää syystäkin laulajia. Puoliajalle mennään kuitenkin tilanteessa 1-1, kun Gnistan tasoittaa pilkulta. Epäselväksi rankkarituomiossa jäi ainoastaan se, nähtiinkö jalkapallokauden 2008 surkein erotuomarisuoritus Jyväs- vai Oulunkylässä.
Toisella puoliajalla Kingit kiittävät joukkuetta kaudesta parhaiten osaamallaan tavalla. ”Tomppa Jokisen Stadin Kingit – Ville Rapelin Stadin Kingit!” irtoaa kahteen osaan jaetun klackenin huutodialogina ajoittain jopa varsin mukiinmenevällä volyymillä. Lopulta kaitselmuskin päättää osoittaa suopeuttaan ja palkita hyvänä läpi matsin jatkuneen brenon Punaisten voittomaalilla – tack så mycket! ”On meillä perinteitä, historiaa, mainetta ja kunniaa…” Loppuvihellyksen koittaessa koetaan vielä hämmentävä pitch invasion, kun Kingit käyvät kiittämässä pelaajia kirjaimellisesti kädestä pitäen. Power by numbers -lain absoluuttinen paikkansapitävyys osoittautuu jälleen todeksi, ja aluksi vastaan hangoitelleet daifut joutuvat voimattomina seuraamaan sivusta IFK-kannattajien ja -pelaajien yhteisiä voitonjuhlia. Grazie a tutti i ragazzi!
Voitokkaasti päättyneen fudiskauden jälkeen oli aika siirtyä juomanarikan kautta kohti Olympiastadionia. Isoveli oli siellä jossakin ollut kuitenkin skarppina, ja Ogelin Bernabeulta poistuttiin valtiovieraiden tapaan arvovaltaisessa poliisisaattueessa. Ilmeisesti myöhäisiltapäivän maaottelu oli kirvoittanut sisäministeriön huliganismintorjuntayksikön tavallisuudesta poikkeavaan virkaintoisuuteen, tai kenties virkavallalla ei yksinkertaisesti ole parempaakaan tekemistä lauantaisin kuin tulla valvomaan muutamaa kymmentä jalkapallokannattajaa kakkosdivarimatsissa. Ehkäpä määrärahoja on käytettävä muuhunkin kuin huumepoliisin sisäiseen tutkintaan.
Hieno päivä jatkui vielä monen Kingin osalta Stadikalla, kunnes se hiljalleen kääntyi hienoksi illaksi legendaarisessa ravintola Mexissä. Kuningas jalkapallon kauneutta saatiin todistaa kauniissa jalkapallosäässä yhteensä 180 minuutin ja kahden voitetun matsin verran. Kahden fudismatsin päiviä ei valitettavasti ihan heti osu uudestaan kohdalle, sillä kausi 2009 käynnistynee vasta joskus huhtikuussa. Odotuksesta tekee huomattavan paljon siedettävämpää se tosiasia, että lätkä- ja käsiskaudet ovat jo käynnissä, ja bandykausikin alkaa marraskuussa. Matsipäiviä riittää pitkin talvea, eikä näin pahinkaan bangereita heittelevä ja soihtuja heilutteleva hardcore-huligaani joutune täysin ylivoimaisten vieroitusoireiden musertamaksi.
On käsittämätön etuoikeus olla Helsingin IFK:n kannattaja – kesät, talvet.
Kingit pyrkii jatkossa kertomaan ottelu- ja muista tapahtumistaan aikaisempaa tehokkaammin. Erilaisia kolumneja, otteluraportteja ym. kirjoituksia ilmestyy näille sivuille mahdollisuuksien mukaan. Onko sinulla juttuidea? Lähetä ideasi tai valmis kirjoitus Kingien sähköpostiin.
|