Melkein hävettää kirjoittaa tätä selostetta näin jääpallokauden kynnyksellä, mutta tunnen itseni kuitenkin velvolliseksi tähän. Aika ristiriitaisin mielin joudun kuitenkin näitä tietoja välittämään. Koen kuitenkin parhaimmaksi että käydyt keskustelut tulevat julkisiksi, jolloin asioita ei tarvitse levitellä kuulopuheiden perusteella.

Keskiviikkona 14.11.07 klo 12:00 pidettiin HIFK:n toimistolla Helsingin Jäähallilla palaveri, jonka tarkoituksena oli selvittää tälle kaudelle rakennetun seisomakatsomon parannusmahdollisuuksia. Allekirjoittaneen lisäksi palaveriin osallistui HIFK:n jääkiekkopuolen myyntijohtaja Markku Makkonen, Helsingin Jäähallin isännöitsijä Jukka Tenhunen sekä alkuperäisen katsomohankkeen valvojana toiminut toimialajohtaja insinööri Jouko Holmberg.

Teille joille selitykset ovat yhdentekeviä voin heti ilmoittaa, että palaverin anti seisomakatsomon parannuksista oli tyly. TÄLLÄ HETKELLÄ EI OLE MAHDOLLISUUKSIA LÄHTEÄ PARANTAMAAN NYKYISTÄ KATSOMORAKENNETTA. Seuraavassa pyrin esittämään mahdollisimman rehellisesti kaikki ne perustelut siihen, miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin. Perusteluihin joudun ottamaan objektiivisen kannan, vaikka oma mielipide joissain kohdissa ilmeneekin.

Perustelut on kuitenkin syytä aloittaa siitä, mistä koko hanke on saanut alkunsa. Eli toisin sanoen hetkestä noin kaksi vuotta tästä taaksepäin, jolloin tosissaan alettiin HIFK:n puolelta harkitsemaan seisomakatsomon perustamista B-päätyyn. Yksi syy siihen, miksi katsomoa ei silloin - eikä nytkään - pystytty kyseiseen päätyyn pystyttämään piilee J äähallin monikäyttöisyydessä. B-katsomon alla olevat kiinteät laitteet sekä konserttien katsomoiden sijoittuminen tähän päätyyn estivät suunnitelmien toteuttamisen. Mielipide oli kuitenkin sama palaverin osanottajilla kuin itselläkin; B-pääty olisi ollut ihanteellinen paikka seisomakatsomolle.

  
”Varasuunnitelma” oli siis perustaa seisomakatsomo D-päätyyn. Seisomakatsomon rakentamisesta vastasi Jäähallisäätiö (mikäli muistan oikein), jolta HIFK tilasi katsomon toteutuksen. Säätiön valitsema arkkitehti sai käyttöönsä Jäähallin alkuperäiset arkkitehtipiirustukset, joiden pohjalta uuden seisomakatsomon suunnitelmat laadittiin. Jostain syystä mitoitus oli mennyt suunnitteluvaiheessa pieleen, joten suunnitelmia jouduttiin projektin aikana rukkaamaan useampaan kertaan. Kuten niin usein käy, niin loppujen lopuksi jouduttiin vielä pystytyksenkin aikana ratkomaan rakenteellisia seikkoja.

  
Katsomorakenteen rakennekuvat valmistuivat kesäkuussa -07, mutta koska rakennusala yleisesti viettää kesälomaa heinäkuussa, niin kasaaminen suunniteltiin elokuulle. Lopulta kävikin niin, että rakenteet saatiin hitsattua vasta syyskuun alussa ja katsomon pystytys toteutettua aivan lätkäkauden kynnyksellä. Itse asiassa pystytysporukan aikataulua ohjasi loppuvaiheessa hallissa pelattu Nordic Trophy -turnaus ja tämän asettamat rajoitteet.

  
Palaverissa keskusteltiin lähinnä siitä, miten tällainen sotku voitaisiin välttää jos vastaavanlaisissa hankkeissa olisi käytännössä vain yksi tilaaja. Nykyisellään HIFK:n toimiessa hallissa vuokralaisena on kaikki muutokset hyväksytettävä myös säätiöllä sekä välillä Helsingin kaupungilla. Kustannukset kaikesta lankeavat kuitenkin suoraan vuokralaiselle, mikä sinänsä vaikuttaa aika järjettömältä.

Palaverin yhteydessä kävimme seisomakatsomossa katsastamassa tilanteen, jolloin kerroin nykyisen järjestelyn suurimmista ongelmista. Oli puhetta näkyvyydestä kentälle, tunnelman välittymisestä muualle halliin ja yhteneväisyydestä yläpuoliseen katsomoon. Tarkastelimme aiemmin Kingien keskustelupalstallakin julkaistuja luonnoksiani ja vertasimme mittoja todelliseen tilanteeseen. Selvisi myös se että olin syvyyden osalta ollut noin metrin verran liian optimistinen, mutta tämä ei varsinaisesti vaikuttanut periaatteellisen suunnitelman toimivuuteen. Valitettavasti tälle periaatteelliselle ratkaisulle löytyi kuitenkin liikaa kumoavia tekijöitä joista seuraavassa on laadittu yhteenveto.

1. Nykyisen seisomakatsomon myötä hallin katsomopaikat jääkiekko-otteluissa lisääntyivät neljälläkymmenellä. Vastaavasti taas uuden katsomon ”halvat” kausikortit vähensivät lipputuloja jonkin verran. Jos ehdotettu seisomakatsomon muutos toteutettaisiin, jouduttaisiin katsomoon lisäämään ainakin kaksi porrasnousua, jotka toimisivat poistumisteinä. Samalla katsomosta vähenisi laskujen mukaan noin 25 paikkaa.

 
2. Nykyisellään katsomotasojen syvyydeksi ilmoitettiin 78 cm. Jos ehdotettu uusi porrastus toteutettaisiin niin jokaisen tason eteen tulisi pystyttää kaide. Tämä taas tarkoittaisi sitä, ettei kaksi poistumistietä enää riittäisi, koska väylän leveys ei olisi tarpeeksi iso koko katsomon pituudelle.

 
3. Katsomon porrastuksen jyrkentäminen tarkoittaisi sitä, että seisomakatsomon ylin taso nousisi noin 0,5 - 1 metriä, jolloin ylimmällä tasolla seisovien päälaet olisivat ylimmillään juuri betonikaiteen yläpinnan tasalla. Tällä hetkellä hyvänä lakanoiden kiinnityspaikkana oleva betonikaide on myös kysyttyä mainostilaa. Juuri nyt myydään ensi kauden mainostilaa ja seisomakatsomon otsat ovat olleet kysyttyjä hyvän näkyvyyden vuoksi. Milloinkohan katsojillekin ruvetaan sovittamaan sponsoripaitoja?

 
4. Nykyinen seisomakatsomo koostuu 2,8 metriä leveistä koottavista osista. Tapahtumien mukaan nykyistä seisomakatsomoa puretaan aina välillä ja osat varastoidaan katsomon takana olevaan tilaan. Osien korkeudet ovat tällä hetkellä varastoinnin kannalta lähes maksimissaan, jolloin osien korotus tarkoittaisi säilytyksen kannalta hankalia järjestelyitä.

Mielipiteet olivat toisin sanoen aika karuja ja niihin voi jokainen ottaa oman kantansa.

Päätimme palaverin keskusteluun, miten jatkossa toimisimme parannusehdotuksien suhteen. Nykyiseen seisomakatsomon tilanteeseen emme siis löytäneet parantavaa ratkaisua, joten yritetään jatkossa miettiä muita keinoja olojen parantamiseksi. Hyvä puoli käydyssä palaverissa oli, että nimi tuli tutuksi ja HIFK oli kiinnostunut tekemään yhteystyötä tulevaisuudessa. He pitivät arvokkaana sitä, että heillä on mahdollisuus käyttää konsulttia joka tosissaan on kiinnostunut seurasta ja sen merkityksestä.

Kiitos ja anteeksi,

 
- thou Architect